Helsingin yliopistossa on aiheeseen erikoistunut yksikkö

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus

Valvontaa_225

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteydessä toimiva, eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin monitieteellinen asiantuntijayhteisö. Keskus tutkii eläinten hyvinvointia ja käyttäytymistä, tiedottaa alan uusimmista tutkimustuloksista, kouluttaa eläinten kanssa työskenteleviä eri alojen opiskelijoita ja ammattilaisia sekä ylläpitää eläinten hyvinvointia ja käyttäytymistä käsittelevää Internet-sivustoa.

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen keskeisimmät tämän hetkiset tutkimusprojektit liittyvät lihasikojen, pikkuvasikoiden, lypsylehmien ja kanojen hyvinvoinnin kriisipisteisiin, kuten makuualustan laatuun, juotto- ja vieroitustapoihin, ympäristön virikkeisiin ja sosiaalisiin kontakteihin.

Mitä on eläinten hyvinvointi, miten sitä mitataan ja miksi?

Tuotos itsessään on liian karkea mittari kuvaamaan hyvinvointia. On kuitenkin kiistatonta, että ennen pitkää huonosti voiva eläin ei tuota maitoa, jälkeläisiä tai kasva hyvin. Hyvinvoinnin heikkeneminen onkin tunnistettava ENNEN kuin eläin sairastuu, tai sen tuotostaso laskee. Tässä kunkin eläinlajin luontaisen käyttäytymisen ja fysiologian tunteminen ovat avainasemissa.

Hyvinvointitutkimus kattaa koko eläimen elinkaaren syntymästä kuolemaan. Eläinten hyvinvointia mitattaessa selvitetään, kuinka yksittäinen eläin on sopeutunut ympäristöönsä ja minkä hinnan se kuvainnollisesti joutuu sopeutumisestaan maksamaan. Hyvinvoinnin kuvaamiseksi ei ole olemassa yhtä yleispätevää suuretta ja kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi vaaditaankin siten eri alojen asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä.

Hyvinvointitutkimusta tarvitaan, jotta yhteiskunnan päätöksentekoa varten olisi käytössä puolueetonta tietoa eri eläinlajien tarpeista ja toisaalta eri tuotantomuotojen vaikutuksista niiden hyvinvointiiin. Tietous eläinten tarpeista ja käyttäytymisestä on edellytys onnistuneelle tuotannolle ja eläinten pidolle – hyvinvointitutkimus antaa eväät ymmärtää eläimiä paremmin, ratkaista tilatason hyvinvointiongelmia ja parantaa tuotosta. Hyvinvointitutkimusta tarvitaan myös silloin, kun lainsäädännöllisten tai muiden syiden vuoksi joudutaan muuttamaan eläinten pito-olosuhteita. Tällöin on varmistuttava ennen kaikkea siitä, että vaihtoehtoiset menetelmät ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta vähintään yhtä hyviä kuin jo käytetyt menetelmät.

Eläinten hyvinvointi (engl. animal welfare) voidaan määritellä monella tapaa, mutta yleisimmin käytössä olevassa määritelmässä keskitytään eläimen omiin tuntemuksiin. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat sen mahdollisuudet sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin.

Eläinten hyvinvointitiede pyrkii kuvaamaan eläinyksilöiden tuntemuksia mahdollisimman objektiivisesti. Hyvinvointitutkimuksessa selvitetään eläinyksilön kokemusta ympäristöstään. Koska eläinyksilön omia kokemuksia kuvaa parhaiten eläimen käyttäytyminen, perustuu hyvinvointitiede pitkälti soveltavaan etologiaan (engl. applied ethology). Soveltava etologia (etologia = eläinten käyttäytymistiede) on ihmisen vaikutuksen alaisten eläinten käyttäytymistä tutkiva tieteenhaara. Käyttäytymisen lisäksi hyvinvointitiede mittaa muun muassa eläinten terveyttä, aineenvaihduntaa ja hormonitasapainoa. 

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijoiden luento- ja kurssiaiheet

Yleiset

  • Johdanto käyttäytymistieteeseen
  • Käyttäytymistutkimuksen ja hyvinvoinnin määritelmät ja perusteet
  • Kotieläinten yksilökäyttäytyminen
  • Jälkeläis-emosuhde
  • Nuoren eläimen kehitys ja oppiminen
  • Kotieläinten sosiaalinen käyttäytyminen
  • Käyttäytymishäiriöt
  • Unen ja levon merkitys eläimelle
  • Tekniikka hyvinvoinnin seurannan apuna
  • Eläinten kipu
  • Järki ja tunteet - Eläinten kognitioiden tutkimusta simpanssien viittomakielestä koirien mielentiloihin

Eläinlajikohtaiset

  • Naudan ja ihmisen välinen vuorovaikutus
  • Naudan lajinmukainen käyttäytyminen
  • Sian lajinmukainen käyttäytyminen
  • Kanojen ja broilereiden käyttäytyminen ja hyvinvointi
  • Hevosten käyttäytyminen ja hyvinvointi
  • Koirien käyttäytyminen ja hyvinvointi
  • Vasikan hyvinvoinnin erityiskysymykset
  • Lehmän käyttäytyminen automaattisessa lypsyjärjestelmässä
  • Naudan ja hoitajan välinen suhde
  • Uudelleenryhmittelyn vaikutus hiehojen sosiaaliseen käyttäytymiseen
  • Pikkuvasikoiden kasvatus ja ruokinta juottokaudella
  • Munintakanojen tuotanto-olosuhteet
  • Nautojen uni ja lepo
  • Nautojen ulkoilutus
  • Pihatot lehmien toimintaympäristönä
 
Lisätietoja:

Anna Valros
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL 57, 00014 Helsingin yliopisto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.  

Lähde:

www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus

Paluu_tekton  
 
Graafinen suunnittelu Asiaset Oy