Lihan rasvasta yli puolet on pehmeää

Lihan rasva on mainettaan parempaa

Fileet_pinossa_QQ_225

Monet kuluttajat pitävät lihaa ja lihavalmisteita rasvaisempina kuin ne ovat. On korkea aika nujertaa tiukassa istuva harhaluulo lihan suuresta rasvan määrästä ja huonosta laadusta ohjaamalla kuluttaja luotettavan lihatiedon ääreen. Kuluttajat lukevat mieluiten lihaan liittyvää tietoa lihapakkauksista ja sanomalehdistä. Tärkeää on myös päivittää ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisten tiedot lihasta ja lihan rasvasta, sillä heiltä saatua lihatietoa kuluttajat uskovat parhaiten.

Mielikuva lihan rasvaisuudesta on tiukassa ja kuluttajan on hankala arvioida lihan sisältämän rasvan määrää. Viime syksynä toteutetun kuluttajakyselyn mukaan reilu kolmannes suomalaisista kuluttajista pitää rasvojen koostumusta ja määrää (~lihottavuus) lihan suurimpina ravitsemuksellisina riskitekijöinä.

Määrät selkeästi pakkauksiin

Kuluttajat haluavat lihaan liittyvää tietoa helposti ja kätevästi osana päivittäisiä rutiineja. Siten lihapakkaukset ja sanomalehtiartikkelit ovat ne kanavat, joista lihaan liittyvää ravitsemustietoa parhaiten huomataan ja eniten hankitaan. Ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisilta saatua ravitsemustietoa uskotaan ja kyselyn mukaan kuusi kymmenestä suomalaisesta pitää heiltä saatua lihaan liittyvää ravitsemustietoa kaikkein uskottavimpana.

Neljännes ruuan kokonaisrasvasta lihasta

Tuoreimpien ruuankulutuslukujen mukaan ruuasta saadaan keskimäärin 104 grammaa rasvaa päivässä. Rasvan määrä jakautuu siten, että 39 prosenttia ruuan rasvoista saadaan voista, margariineista ja öljyistä, 26 prosenttia nestemäisistä maitovalmisteista ja juustosta, 23 prosenttia lihasta ja lihavalmisteista, 4 prosenttia viljasta, 3 prosenttia kananmunista, 2 prosenttia kalasta ja 4 prosenttia muista (kuva). Lihoista ja lihavalmisteista sianliha on suurin rasvan lähde, 16 prosenttia lihasta saatavasta rasvasta tulee siitä. Naudanlihasta ja siipikarjanlihasta saadaan rasvaa 3 prosenttia kummastakin. Muista lihoista saatavan rasvan määrä on yhteensä noin yksi prosentti.

Kovaa rasvaa saadaan eniten juustoista, voista, margariinista, suklaasta sekä makeista ja suolaisista kahvileivistä. Seuraavina tulevat liha ja liharuuat, kuten makkara, lihalaatikot ja jauheliharuuat.

Lihassa on paljon myös pehmeää rasvaa

Lihassa on keskimäärin 15 prosenttia rasvaa ja rasvan määrä riippuu eläinlajista ja ruhon osasta. Rasva on kudosrasvaa ja varastorasvaa. Kudosrasva eli lihaksen sisäinen rasva erottuu valkoisina juovina lihassyiden välissä. Varastorasvaa on sidekudoksen ympäröimissä rasvasoluissa lihasten välissä ja nahan alla.

Toisin kuin yleisesti luullaan, noin puolet lihan rasvasta on terveydelle edullista pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa. Suurin osa lihan pehmeästä rasvasta on öljyhappoa, jota on runsaasti esimerkiksi rypsi- ja oliiviöljyssä.

Eniten pehmeää rasvaa on broilerin lihassa, noin 2/3 rasvasta on tyydyttymätöntä rasvaa. Sianlihan rasvassa on myös paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja, yli 60 prosenttia rasvasta on pehmeää. Naudanlihassa on eniten kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, mutta siitäkin yli kolmasosa neutraalia steariinihappoa, joka ei vaikuta terveen ihmisen kolesteroliarvoihin (kuva). Tuoreen suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan steariinihappo saattaa kuitenkin tuottaa verenkiertoon pieniä rasvahiukkasia, jotka voivat edistää sydän- ja verisuonitautien syntyä. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan.LihaRasva_kaavio

 

Kuva. Lihan, makkaran, rypsiöljyn ja voin rasvahappokoostumus prosentteina rasvasta. Kuvan lähde: Finfood Lihatiedotus

Piilorasvaa ei nimeksikään

Lihan rasva on pääasiassa näkyvää rasvaa ja ns. piilorasvaa lihassa on vähän. Ellei lihassa näy rasvaa, sitä ei siinä silloin juuri ole. Rasvaiset kastikkeet, leivitys ja muut lisukkeet tekevät liharuuasta rasvaiset, ei liha itsessään. Esimerkiksi korppujauholeivitys lisää lihan rasvan määrän reilusti yli kaksinkertaiseksi verrattuna siihen, että lihan kypsentää ilman leivitystä.

Rasva pois vasta lautasella

Näkyvä rasva kannattaa poistaa vasta lautasella, sillä lihan oma rasva on parasta paistorasvaa. Lihan rasva pitää lihan mehevänä ja osa siitä sulaa vielä kypsennyksen aikana pois. Esimerkiksi pekonista erottuu rasvaa pannulle jopa 70 prosenttia. Porsaankyljyksen rasvasta reilu 10 prosenttia jää pannulle ja loput rasvareunuksesta kannattaa jättää lautaselle. Siten syötävään kyljykseen jää ainoastaan kolmannes raa'an kyljyksen rasvan määrästä.

Jauhelihan tai lihavalmisteiden rasvapitoisuutta on silmämääräisesti hankala erottaa, sillä rasva ei ole niin selvästi näkyvissä, kuin kokonaisessa lihassa. Niiden rasvan määrä selviää pakkauksista.

— Riitta Stirkkinen, Finfood Lihatiedotus

Lähteet:
  • Ravintotase 2005
  • www.finfood.fi/liha
  • www.ktl.fi
  • Finravinto 2002, KTL 2005
  • Liha ja viestintä, TNS Gallup 2006
Paluu_tekton  
 
Graafinen suunnittelu Asiaset Oy