Täsmennystä broileridirektiiviin

Lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset 

kalkkunanuorukaisia

Lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset (broileridirektiivi 2007/43/EY) astuvat voimaan 1.6.2010. Direktiivi asettaa tavoitteet lintujen kasvatustiheydelle ja -olosuhteille, kuolleisuudelle sekä tuottajien koulutukselle.

Lintujen hyvinvointia määriteltäessä on kiinnitetty erityisesti huomiota niihin olosuhteisiin, joissa linnut elävät. Eläinten hyvinvoinnin määrittelyssä lähdetään ns. viiden vapauden periaatteesta:

  • Vapaus nälästä, janosta ja väärästä ravitsemuksesta
  • Vapaus epämukavuudesta
  • Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista
  • Vapaus ilmaista lajityypillistä käyttäytymistä
  • Vapaus pelosta ja kärsimyksestä

Broilerintuotanto on Suomessa sopimustuotantoa ja tuotanto on tiukasti ketjutettu. Sopimustuotannon puitteissa mm. tuotantotapoja ja menetelmiä, rakennussuunnittelua, rehustusta sekä muita toimia ohjataan teurastamon taholta.

Tuottaja voi itse hyvin paljon vaikuttaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja siten vähentää tarttuvien tautien leviämisriskiä tilalla. Terveydenhuoltotyöllä varmistetaan broilerinkasvatuksen taloudellinen tulos, lihan laatu sekä huomioidaan eläinsuojelulliset ja eettiset asiat. Broileritilat tarvitsevat terveydenhuoltoa pitääkseen yllä optimaalista tuotantokykyä sekä ehkäistäkseen tautien aiheuttamia tappioita. Suunnitelmallisella toiminnalla nämä asiat voidaan varmistaa. Suomen broilerinkasvatuksessa panostetaan ennaltaehkäiseviin terveyden ja hyvinvoinnin toimenpiteisiin.

Ammattimainen broilerintuotanto on eri tuottajamaissa melko samanlaista, ja useimmat maat tunnustavat eläinten kasvatuksen viiden vapauden periaatteet. EU:n alueella broilerintuotantoa säädellään eläinsuojelua, tuotannontapoja ja tuotannon hygieniaa koskevilla direktiiveillä sekä maakohtaisella lainsäädännöllä. Yhtenäisiä säädöksiä eläinten hyvinvoinnista ja kasvatustiheydestä ei kuitenkaan ole aiemmin määritelty, ja laaditut säännöt ovatkin tarpeen, jotta voidaan välttyä erilaisista vaatimuksista ja toimintatavoista aiheutuvat vääristymät kilpailuasetelmiin ja siten koko markkinoihin.

Uuden direktiivin tarkoituksena on nyt yhdenmukaistaa kasvatusolosuhdevaatimukset ja määritellä niiden pohjalta kasvatustiheys linnuille. Lähtökohta on se, että mitä paremmat olosuhteet linnuille voidaan taata, sitä suurempi kasvatustiheys voi olla. Kasvatustiheyden perustaso on 33 kg/m², ja sitä voidaan nostaa 39 tai 42 kiloon, mikäli hyvinvoinnille nyt asetettavat edellytykset täyttyvät. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. ilman laatu, kosteus, pehkun kunto, kuolleisuus jne. Hyvinvoinnin täyttymistä seurataan myös teurastamolöydöksillä, joita voivat olla mm. jalkapohjissa esiintyvät haavaumat, ruhon ruhjeet, vesipöhö yms.

Lisätietoja

Lea Lastikka, toiminnanjohtaja, Suomen Siipikarjaliitto ry, p. 0400 458 372, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

 
Graafinen suunnittelu Asiaset Oy