Nykyaikainen suomalaisteurastamo panostaa eläinten kohteluun

Automaattista ja hygieenistä eläinten ehdoilla 

Group_stunning_250Eläinten luontaiseen käyttäytymiseen perustuvat käsittelymenetelmät koituvat hyödyksi paitsi eläinten hyvinvoinnille myös henkilöstölle ja lihan laadulle. Nykyaikaisessa teurastamossa on hiljaista ja rauhallista suurista tuotantomääristä riippumatta.

Atrian sikateurastamo Nurmossa on suomalaisittain ja eurooppalaisittain merkittävän kokoinen. Tuotantotilaa on ollut 5 100 m2 ja teurastuslinjan kapasiteetti 295 sikaa tunnissa. Parhaillaan Nurmossa on käynnissä merkittävä laajennus, jonka harjannostajaisia vietettiin keväällä. Sikateurastamo saneerataan samalla kun tuotantotila lähes kolminkertaistuu 14 100 neliömetriin. Valmistuttuaan uusi sikateurastamo tulee olemaan kansainvälisestikin merkittävä yksikkö. Investoinnin arvo on 21 miljoonaa euroa. Sikalinjan kapasiteetti kaksinkertaistuu 600 sikaan tunnissa. Tuotantolinja automatisoidaan robotoinnin avulla. Investoinnin tavoitteena on lisätä kapasiteettia sekä saada hyödynnettyä viimeisintä teknologiaa ja saavuttaa kustannussäästöjä. Myös teurastushygienian odotetaan edistyvän.

Atrialla uskotaan sianlihan tuotannon kasvavan edelleen. Viime vuonna Suomessa kasvua oli 3 prosenttia edellisvuoteen. Atrian sianlihan hankinta- ja käsittelymäärät ovat kasvaneet viidessä vuodessa 55,9 miljoonasta kilosta yli 65 miljoonaan kiloon, joka vastaa noin kolmasosaa koko Suomen sianlihantuotannosta.

Eläinten käsittely tärkeää

Teurastettavien sikojen kuljetus maatiloilta teurastamoon on erittäin tärkeä vaihe sekä eläinsuojelun että lihan laadun kannalta. Atrian lihateollisuuden sikateurastamon valmistuspäällikkö Masa Ala-Fossi kertoo, että meneillään oleva teurastamon laajennus on merkittävä edistysaskel eläinten hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvoivista eläimistä saadaan laadukkainta lihaa. Näin eläimistä huolehtiminen on myös taloudellisesti kannattavaa.

– Meillä on nyt valmiina ja käytössä uusi navetta, ryhmätainnutus, teurastus- ja kalttausosastot. Tulossa on samantyyppiset huippunykyaikaiset teknologiat kuin Tanskassakin, osittain jopa täysin samoja laitteita. Koko laitosinvestointi valmistuu ensi vuoden huhtikuussa. Tärkeintä Masa Ala-Fossin mielestä on, että uusissa tiloissa voidaan pitää siat samassa noin 15 sian ryhmässä maatilalta tainnutukseen saakka. – Sika on herkkä laumaeläin. Tutussa ryhmässä kuljetuksen ja käsittelyn aiheuttama stressi lievittyy.

Eläinten levollisuus välittyy vierailijan aisteihin teurastamokäynnillä. Isoon navettaan tuodaan kuljetusautoilla jatkuvasti lisää sikoja. Silti tiloissa on hiljaista. Navettamies Antti Rajala kertoo, että työ on tosiaan hyvin rauhallista. – Siat tykkäävät kun saavat olla tutussa porukassa. Masa Ala-Fossi miettii, että tärkeintä navettatyössä on antaa eläimille aikaa. – Kyllä ne menevät rauhallisesti eteenpäin kun saavat mennä omassa tahdissaan.

Eläinlääkärin tarkistus – varmuuden vuoksi

Eläinlääkäri tarkistaa siat kuljetusautosta purkamisen yhteydessä. Eläinlääkintöharjoittelija Suvi Erkkilä kertoo, että hyvin harvoin viranomainen joutuu puuttumaan eläimen kuntoon. – Jos on tarvetta, eläin voidaan ottaa syrjään ja avustaa erillistainnutukseen. Tainnutusta hoitavan työntekijän tärkeä tehtävä on jälleen varmistaa, että navetasta tainnutukseen tulevat eläimet voivat hyvin. Teurastaja Jouko Järvi näyttää, miten samalta maatilalta tullut 15 sian ryhmä siirtyy tainnutukseen. – Sika ei halua että sitä katsotaan. Siksi ohjailen ryhmää käytävää pitkin tarvittaessa hiukan takaapäin. Sika välttää kosketusta, siksi ohjailuun riittää kärpäslätkän tapaisella kirkkaanvärisellä muoviputkella heiluttelu. Joskus eläintä kosketellaan maltillisesti. Siat siirtyvät 3-4 sian ryhmissä paternoster- tyyppisellä kuljettimella tainnutukseen hiilidioksidikammioon, josta teurastusprosessi jatkuu edelleen. Jouko Järvi on tyytyväinen uuteen tainnutusmenetelmään. – Näin työntekijän kannalta tämä eläinten rauhallisuus on antoisaa.

Siipikarjan kuljetus on vaativaa ammattityötä

Samalla tontilla Atrian sikateurastamon kanssa Nurmossa sijaitsee Atria Chick Oy:n siipikarjateurastamo, jossa teurastetaan sekä broileria että kalkkunaa. Siipikarjan teurastus ja käsittely eroaa melkoisesti sikojen teurastuksesta lintujen pienen koon vuoksi. Valmistuspäällikkö Mika Ala-Fossi ja ryhmänvetäjä Teija Kotka kertovat, että sekä broiler- että kalkkunantuotanto on sopimustuotantoa. – Kaikki kasvattamot sijaitsevat maksimissaan tunnin ajomatkan päässä meiltä. Linnut tuodaan teurastamoon erikoisvalmisteisissa laatikoissa. Terveistä eläimistä saadaan laadukas lopputuote. Lastauksen tekevätkin tehtävään erikoistuneet ammattilaiset. Broilereiden määrä laatikkoa kohti on tarkasti määritelty painon mukaan siten, että yhdessä laatikossa on noin 37 lintua. Yhteen trukilla liikutettavaan häkkiin mahtuu siten noin 300 lintua joiden yhteispaino on maksimissaan 600 kiloa. Kuljetusrekkaan mahtuu noin 10 000 broileria. – Meillä käytetään broilerin kuljetukseen umpikorirekkoja. Ne ovat pressuilla katettuja rekkoja kalliimpia mutta kuljetuslämpötilaa on helpompi säätää ilmastoinnin avulla.

Hiilidioksiditainnutus mullistanut broilerteurastuksen

Nurmon siipikarjateurastamon kapasiteetti on 9 000 broileria tunnissa eli 72 000 yhdessä vuorossa. Vuodessa teurastetaan n. 25 miljoonaa kiloa. Linjaa ajetaan yhdessä vuorossa, leikkaamoa osaksi kahdessa vuorossa. Työntekijöitä yksikössä on 350. Kalkkunaa teurastetaan n. 3 000 – 3 500 lintua päivässä, n. 5 miljoonaa kiloa vuodessa. – Hiilidioksiditainnutus otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten. Meillä on mielestämme edelleen maailmanlaajuisesti arvioituna edistyksellinen teurastamo, Mika Ala-Fossi ja Teija Kotka kertovat.

Kuljetusrekkojen ilmastoidusta purkuhallista broilerit siirretään automaattisesti viettokuljettimella kaasutainnuttimeen. Tainnuttimessa on ensimmäisessä vaiheessa lievempi kaasupitoisuus, jota linnut lähtevät rauhallisesti hengittämään ja vaipuvat uneen. Seuraavassa vaiheessa korkeampi kaasupitoisuus tainnuttaa linnut ja lopuksi lopettaa elintoiminnat. Automaattisen verenvalutuksen ja kyninnän jälkeisessä suolistusprosessissa poistetaan automaattisesti pää, elimet sekä jalat kinnernivelen kohdalta. Eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen linnut siirtyvät jäähdyttämöön ja sieltä edelleen leikkaamoon.

Nurmossa teurastettavien sikojen ja broilereiden lihaa käytetään Atrian omissa tuotantolaitoksissa lihavalmisteisiin. Sitä myydään kotimaassa vähittäiskaupalle, suurkeittiöille ja teollisuusasiakkaille. Ja viedään ulkomaille. Suomen Gallup Elintarviketiedon julkaisemien tilastojen mukaan koko Suomen lihaomavaraisuus oli viime vuonna 105 %. Kuitenkin lihan tuotannosta viedään 14 prosenttia ja puuttuva osuus korvataan tuonnilla. Näin tasataan kysynnän ja tarjonnan eroavaisuuksia.

— Mari Markkanen, Lihalehdessä 2005
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Suomessa tuotetaan hiukan alle 200 miljoonaa kiloa sianlihaa, 93 miljoonaa kiloa naudanlihaa ja 87 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa vuodessa. Suurimmat sianlihan tuottajat ovat HK-Ruokatalo, Atria, HK-Ruokatalo, Snellman, Järvi-Suomen Portti ja Pouttu. Nautaa tuottavat eniten Atria, HKRuokatalo, Järvi-Suomen Portti, Liha-Saarioinen ja Snellman. Siipikarjanlihan osalta suurimmat ovat HK-Ruokatalo, Atria, Saarioinen ja Järvi-Suomen Kalkkunateurastamo. Kaikki luvut ovat vuodelta 2004.

 
Graafinen suunnittelu Asiaset Oy