Sikajätti Tanska uskoo teknologiaan 

Autofom_luokitusta_250_cropTeurastamoissa ei enää voida nostaa työn tuottavuutta työntekijöiden kustannuksella. Tanskalaisteurastaja Danish Crown hakee lisätehoja automatisoimalla. Erikoislaitteet kehitetään itse ja kehittelykustannuksia katetaan myymällä uutta teknologiaa myös muille.

Tanskalaisen, Osuustoiminnallisen Danish Crownin kruununjalokivi on Horsensin täysin uusi sikateurastamo. Vielä keskeneräinen laitos lienee maailman toiseksi tai kolmanneksi suurin ja mahdollisesti juuri tällä hetkellä modernein sikateurastamo. Noin 270 miljoonaa euroa maksaneen ja 1400 henkeä työllistävän Horsensin laitoksen teurastuskapasiteetti on nyt hiukan keskeneräisenä 40 000 sikaa viikossa. Maksimissaan kapasiteetin odotetaan nousevan jopa 77 000 sikaan viikossa.

”Haluamme turvata työvoiman saannin”

Tanskan lihantutkimusinstituutin apulaiskehityspäällikkö Keld Mønsted vastaa lihan laadusta, tuoteturvallisuudesta ja automaatiosta. Hänellä on ollut merkittävä rooli Horsensin teurastamon suunnittelussa ja toteutuksessa. Projekti alkoi jo vuonna 1998. – Työn tuottavuutta ei meillä voi enää nostaa työntekijöiden kustannuksella, Mønsted toteaa. Jos tahtia kiristetään, tuloksena on sairaslomia ja tapaturmia. Kun työn tuottavuutta on kuitenkin parannettava, yritämme automatisoida mahdollisimman monta raskasta työvaihetta.

Keld Mønsted kertoo, että Danish Crown haluaa turvata hyvän ja motivoituneen työvoiman saannin myös tulevaisuudessa. Työolosuhteiden ja hygienian parantuessa paranee myös tuotteiden laatu ja yrityksen kannattavuus. Investointien takaisinmaksuajat ovat lyhyitä, yleensä 2–4 vuotta mutta joissakin tapauksissa jopa alle vuoden mittaisia. – Kone on helpompi steriloida kuin ihminen. Lisäksi kone tekee vähemmän virheitä. Haasteena on henkilöstön koulutus ja motivointi siihen, miten ihmisten tekemät työvaiheet nivotaan yhteen koneiden kanssa. Esimerkiksi pistokohta kaulavaltimossa on oltava juuri oikeassa kohdassa, jotta ruhon avaava robotti saa hyvän lähtökohdan leikkuulle.

Horsensin automaatiosuunnittelun lähtökohtana oli asentaa kaikki koneet verkkoon. Jokainen sika käsitellään tilausten perusteella tietyllä tavalla. Myös jäljitettävyys toteutuu luontevasti, kun kaikki tuotantovaiheet ovat samassa tietoverkossa. Yksi merkittävä ongelma Horsensin tapaisen laitoksen koneistamisessa on: Koneita ei ole saatavilla. Niitä ei ole edes olemassa, vaan ne pitää kehittää itse. Sitä varten Tanskan Lihantutkimusinstituutilla on mittava kehitysosasto ja hyvät yhteistyökumppanit keksintöjen kaupallistamiseen. – Teemme ensin tutkimuskeskuksessa laitteiden prototyypit, jotka sitten siirretään teolliseen valmistukseen. Kun tuotteet pannaan yleiseen myyntiin, saamme tuotekehityskuluja takaisin, Keld Mønsted kertoo tyytyväisenä. Teurastusteknologiasta on siis tulossa tanskalaisten vientimenestys sikojen ohella.

Ensin pää, sitten halkaisu

Paan_irrotus_250Kuljetusmatkat ovat Tanskassa lyhyitä. Alle kahden tunnin matkan päästä teurastamosta kasvaa 95 prosenttia sioista. Horsensissa on kolme teurastuslinjaa, jotka ovat käytössä 15 tehokasta tuntia päivässä. Kolmas työvuoro on varattu pesu- ja huoltotöihin. Horsensissa on käytössä sikojen ryhmätainnutus hiilidioksidikaasulla. Hiilidioksidilla tainnutetut siat kuolevat kun niitä pistetään pistopuukolla kaulan pistokohtaan. Kokonaiset ruhot kaltataan (pestään ja poistetaan karvat). Kalttauksen jälkeen ruhot siirretään luokitukseen. Horsensissa on käytössä AutoFomonline -luokituslaite. Se on nykyaikainen, täysautomaattinen, ultraääniteknologiaan perustuva laite, joka laskee ruhon lihapitoisuuden 127 eri parametrin perusteella. Luokitustulosten perusteella ruhot jaetaan tuotantolinjalla eri tarkoituksiin. Myös tuottajien teurastilitykset perustuvat tämän luokituksen tuloksiin.

Luokituksen jälkeen ruhot avataan sisäelinten poistamista varten. Keld Mønsted kertoo miten kehitystyössä paneuduttiin erityisen tarkasti juuri tähän kohtaan prosessissa. – Elinten poisto on omavalvontamme kriittinen valvontapiste. Perinteisessä menetelmässähän veitsi joudutaan viemään ruhon sisään. Onnistuimme kehittämään robotin, joka avaa ruhon tarkasti pistokohtaa apuna käyttäen. Elimet jaotellaan ruhon ulkopuolella ns. sydän- ja maksaosiin. Elimet ja ruho kulkevat yhtä matkaa linjaa pitkin eteenpäin. Niiden on oltava yhdistettävissä, jotta eläinlääkäri voi tarkastaa molemmat yhtä aikaa. Perinteisesti ruho on halkaistu elinten poiston jälkeen kokonaan. Nyt Horsensissa on siirrytty irrottamaan pää ennen halkaisua. – Syynä tekemäämme muutokseen on sekä hygienia että kannattavuus. Sian suussa ja nielussa saattaa olla riskipatogeenejä, siksi haluamme poistaa pään kokonaisena. Kokonaisista päistä saa myös paremman hinnan Kaukoidän markkinoilla. Keld Mønsted kertoo vielä, että myös leikkuusaanto kasvaa, kun pään katkaisukohta voidaan optimoida. Niskalihat ovat arvokkaita. – Toisaalta meille tuli merkittäviä lisäkuluja kun jouduimme rakentamaan päille omat kuljettimet ruhojen alapuolelle tuotantolinjalla. Huomasimme, että voimme saavuttaa edut halvemmalla, kun emme irrota päätä aivan kokonaan, vaan jätämme sen riippumaan ruhosta.

Etupää luuttomaksi robotilla

Esileikkuurobotti_250Keld Mønsted painottaa, että koko tuotannonsuunnittelu perustuu Horsenissa asiakkailta saatuihin tilauksiin. – Ruhoja käsitellään kymmenillä eri tavoilla asiakkaiden toiveiden ja markkinatilanteen mukaan. Järjestelmä sijoittaa kunkin ruhon oikeaan tarkoitukseen. Esileikkuussa erotellaan ruhosta etupää, keskiosa, kinkku ja jalat. Joustava, automaattinen esileikkuu parantaa Keld Mønstedin laskelmien mukaan saantoa ja vähentää työvoiman tarvetta. Aikaisemmin esileikkuuosastoa hoiti 17 työntekijää, robotoinnin jälkeen riittää 9. Leikkuurobotin toiminta perustuu kameroihin, jotka kuvaavat ruhon asentoa ja kokoa. Järjestelmä sitten laskee terille sopivat etäisyydet ja leikkuukulmat sen mukaan, minkälaista tuotetta halutaan.

Myös sian etupään leikkuu on jo pitkälle automatisoitu. – Pinnalliset niska- ja kylkiluut pystymme jo nyt poistamaan leikkuurobotilla. Pyörösaha sahaa luut ja automaattiterä leikkaa lihan. Kaksi kolmannesta tuottavuuden lisääntymisestä tulee parantuneesta saannosta. Saamme noin 20–30 grammaa enemmän lihaa joka etupäästä. Se on iso määrä, Mønsted laskee. – Joulukuussa uskomme että saamme käyttöön vielä testivaiheessa olevan robotin, joka poistaa myös potkan, lavan ja etuselän lihaksensisäiset luut. Laite poistaa kaikki kolme luuta yhdessä. Luuniput saamme myytyä Kiinaan. Erillisistä luista ei saada yhtä hyvää hintaa. Liha kulkee nopeasti teurastuslinjan läpi. Erikoinen yksityiskohta on, ettei Horsensissa ole omaa pakastamoa, vaan vientimarkkinoille menevät, pakastettavat lihat kuljetetaan autoilla pakastamoon 25 kilometrin päähän.

— Mari Markkanen, Lihalehti 2005
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Tanska elää sioista

Tanska on maailman suurin sianlihan viejä ja sianliha maan tärkein vientituote. Tanskan n. 22,8 miljoonan sian vuosituotannosta menee vientiin huikeat 90 prosenttia. Tärkeimmät kohdemaat ovat Saksa, Iso-Britannia, Japani, Italia ja USA. Kaikkiaan tanskalaista sianlihaa viedään n. 140 maahan. Vientiponnistuksia ja muutakin yhteistyötä koordinoi Danske Slagterier yhteenliittymä. Osuustoiminnallinen jättiyritys Danish Crown on maailman suurin sianlihan viejäyritys ja maailman toiseksi suurin sianlihan tuottaja. Tanskan teurastusmääristä Danish Crownin osuus on noin 90 prosenttia eli 20.7 miljoonaa sikaa vuodessa.

Tanska on viime vuosina panostanut merkittävästi eläintautitilanteen parantamiseen. Salmonellatasot ovatkin kansainvälisesti vertaillen alhaisia. Toki tanskalaisilla on vielä pitkä matka suomalaiseen nollatoleranssiin. Tanska on proteiinirehun osalta paljolti tuonnin varassa. Geenimuunneltua tuontirehua ei erotella. Tanskalaiset muistuttavatkin, että vaikka tieto rehun geenimuuntelusta siirtyy lihalastin mukana asiakirjoissa tilalta teurastamoon ja sieltä jalostamoon, ei geenimuunnellun rehun käyttöä nykyisten EU-säädösten mukaan tarvitse ilmoittaa kuluttajille.

Tanskan sikaklusterin ongelmana ovat peltopinta-alan loppuminen sekä kallis kustannustaso. Tanskaan ei mahdu nykyistä enempää sikoja. Siksi tanskalaiset sikayritykset hakevat kasvua maan rajojen ulkopuolelta. Runsaasti lisätehoja on saatavissa jalostusastetta nostamalla. Nykyisellään teurastamot myyvät ison osan lihoista karkeapaloiteltuina. Kuluttajapakkaukset ja leikkuu tehdään suurelta osin elintarvikemyymälöiden lihahuoneissa. Jalostusasteen kasvattaminen voikin tarkoittaa siirtymistä ns. ”Suomen malliin”, jossa teurastamot leikkaavat ja pakkaavat tuorelihoja kauppojen ja kuluttajien toiveiden mukaan.

 
Graafinen suunnittelu Asiaset Oy