HS - Kotimaa — 3.12.2001

Monen makkaran lihaprosentti putoaa uuden määritelmän takia

MDM_broileri_275Makkarapakkauksissa mainitut lihapitoisuudet pudonnevat monessa tuotteessa, kun EU:n uusi lihan määritelmä tulee voimaan vuoden 2003 alussa.

Komission tuoreen päätöksen mukaan koneellisesti luusta erotettua lihaa ei laskettaisi lihaksi ollenkaan. Lihan rasva- ja sidekudoksen määrää rajoitettaisiin, ja rajat ylittävä valmiste ei olisi lihaa.

Uudistuksen taustalla on BSE:n eli hullun lehmän taudin herättämä pelko. Tarkoitus on antaa kuluttajalle nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa tuotteiden ainesosista.

Metvursteissa ja muissa rasvaisissa makkaroissa lihaprosentti putoaa roimasti. Nyt metvurstipakkauksessa saattaa lukea, että makkarakilon valmistukseen on käytetty 1,3 kiloa lihaa. Kun silavaa ei vastedes enää lasketa lihapitoisuuteen, lihan osuus laskee alle sadan prosentin.

Kevytmakkaroissa puolestaan käytetään paljon siipikarjan lihaa, joka erotetaan luusta koneilla. Jos lihaksi lasketaan vain sianliha, kevytnakin lihapitoisuus putoaa alimmillaan pariinkymmeneen prosenttiin.

Nykyisin lihan määritelmät ovat hyvin erilaisia EU-maissa. Suomessa, kuten monessa muussakaan maassa, makkaran rasvan ja sidekudoksen osuutta ei tähän asti ole rajoitettu. Ruotsissa on jo pitkään ollut käytössä samanlainen määritelmä, jonka EU nyt on lanseeraamassa.

Uuden direktiivin seurauksena tuotteiden koostumus säilyy samana ja ainoastaan pakkausmerkinnät muuttuvat, kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja Anne Haikonen korostaa.

Myös esimerkiksi broilerifileen ja -suikaleiden pakkausmerkinnät muuttuvat, koska ne erotetaan luista koneilla. Uusien säännösten mukaan suikalepaketissa ei lukisi "lihaa", vaan "koneellisesti erotettua siipikarjanlihaa".

EU:ssa valmistellaan kuitenkin parhaillaan myös elintarvikehygieniaa koskevan lainsäädännön muuttamista. Elintarviketeollisuusliiton johtajan Seppo Heiskasen mukaan samassa yhteydessä on tarkoitus muuttaa mekaanisesti erotellun lihan määritelmää.

Mekaanisuudella tarkoitettiin alun perin niin sanottua lihaprässiä. Siinä liha jauhetaan luineen päivineen massaksi. Massa puristetaan siivilän eli prässin läpi, jolloin luuaines jää siivilään.

Luun rikkomiseen on sisältynyt BSE:n riski. Vaarallisimman osan eli selkärankaluuston käyttö on kuitenkin kokonaan kielletty.

Myös erotustekniikka on kehittynyt, ja esimerkiksi broilerin rintafileet irrotetaan luista veistä muistuttavalla koneella.

Hygieniadirektiivi ei välttämättä ehdi voimaan vielä 2003. Teollisuus pelkääkin, että pakkausten lihapitoisuuksia on ensin laskettava vuoden 2003 alussa ja jälleen nostettava ehkä jo seuraavana vuonna.

HK Ruokatalon kehitysjohtajan Kari Sipilän mielestä koneilla erotettavan lihan nimityksen kohdalla "kärpäsestä tehdään härkänen".

"Uudistus saattaa herättää kuluttajan mielessä uusia kysymyksiä, kun tuote pysyy todennäköisesti täsmälleen samana ja vain pakkausmerkintä muuttuu", hän arvelee.

Toisaalta Sipiläkin pitää hyvänä, että EU-maissa vallitsee vastedes yksimielisyys siitä, mikä on lihaa.

Kuluttajan pää saattaa pian mennä pyörälle, sillä jo ennen uutta EU-määritelmää Suomessa on käytössä jako A-luokan makkaroihin ja muihin makkaroihin.

A-luokan ruoka- ja leikkelemakkarassa on lihaa vähintään 63 prosenttia ja silavaa ja kamaraa korkeintaan kuusi prosenttia.

Tuottajat eivät haluaisi luopua jaottelusta. Heiskasen mukaan kansallisesti neuvotellaan siitä, että A-luokan makkaran lihaprosenttiin voitaisiin edelleen laskea myös rasva- ja sidekudokset.

 
Graafinen suunnittelu Asiaset Oy