Uusia käyttökohteita kaasulle

Yli 90 prosenttia suomalaisista on päivittäin tekemisissä AGAn kaasujen kanssa. Perinteisten käyttökohteiden lisäksi kaasulle löytyy kiinnostavia käyttökohteita esim. pH:n säätämisessä ja elintarvikekuljetusten jäähdytyksessä.

AGA toimittaa kaasutuotteita koko Itämeren alueelle. Yrityksen tuotteita käytetään laajasti eri toimialoilla. Päätuotteet ovat happi, typpi ja hiilidioksidi. Terveydenhuoltoalalla käytetään lääkkeellisiä kaasuja ja metalliteollisuudessa esim. hitsauskaasuja. Elintarviketeollisuudessa käytetään AGAn kaasuja mm. virvoitusjuomien valmistuksessa, teurastamoissa, suojakaasupakkaamisessa ja erilaisten tuotteiden jäähdytyksessä.

Tuotteet toimitetaan asiakkaille kuivajäätä lukuun ottamatta nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa.

Kaasu on kaikkialla

AGAn elintarvikesegmentistä vastaa yksikön vetäjä Harri Saviranta. Avainasiakaspäällikkö Ritva Poutanen vastaa suojakaasupakkausovelluksesta sekä panimo- ja leipomoasiakkaista kun taas Peter Himmelroos hoitaa lihateollisuutta ja kasvihuoneasiakkaita.

Miten suhdannetilanne näkyy AGAlla?

– Toki se jonkin verran vaikuttaa, vaikkei elintarviketeollisuus olekaan kaikkein suhdanneherkin ala. Meidän yksikkömme liikevaihto nousee ja laskee samaan tahtiin suomalaisen elintarviketeollisuuden liikevaihdon kanssa.

AGA toimi 1960-luvun lopulta viime vuoteen saakka samoissa tiloissa Espoon Karapellontiellä. Uusissa Leppävaaran tiloissa on toimittu nyt noin puolitoista vuotta. Harri Saviranta ja Ritva Poutanen huomauttavat, että ensimmäistä kertaa AGAn historiassa konttoritilat ja tuotanto toimivat eri osoitteissa.

AGAn omistaa saksalainen Linde-yhtymä. Harri Saviranta kertoo, että mm trukeista tunnettu Linde osti AGAn vuonna 2000. Kun Linde vuonna 2006 osti itseään suuremman BOC:n (British Oxygen Company), syntyi yksi maailman suurimmista teollisuuskaasuyhtiöistä.

– Toimimme noin sadassa maassa 50 000 henkilön voimin. Liikevaihtoa kertyi viime vuonna 14,8 miljardia euroa. Suomessa AGAlla on palveluksessaan noin 350 henkilöä.

Kuluttajatuotteet edustavat varsin pientä osaa AGAn liikevaihdosta. Osuus kasvoi viime vuonna, kun AGA osti Esson pullonestekaasutoiminnot.

– Onneksi viime kesä oli hyvä grillauskesä ja pääsimme hyvään vauhtiin, Harri Saviranta hymyilee.

Strateginen investointi Kilpilahteen

Miten kaasua valmistetaan? Harri Saviranta ja Ritva Poutanen selostavat, että kemiallisesti kaasuja valmistetaan erottamalla ilman komponentteja toisistaan.

Käytännössä hiilidioksidia valmistettiin 1960-luvulle asti useimmiten raskasta polttoöljyä polttamalla ja puhdistamalla savukaasut. Sen jälkeen AGA ei ole enää varsinaisesti valmistanut hiilidioksidia.

– Nykyisin otamme talteen yhteistyökumppanien sivutuotteita, Harri Saviranta selostaa kansantajuisesti.

Koskenkorvan etanolitehdas on pitkään ollut AGAn tärkeä yhteistyökumppani. Etanolin valmistusprosessissa syntyy runsaasti hiilidioksidia, jonka AGA puhdistaa ja nesteyttää kuljetusta varten.

Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Nesteen Kilpilahden yksikkö Porvoossa. Neste jalostaa matalarikkistä dieseliä. Rikki poltetaan pois vedyllä, jota valmistetaan maakaasusta krakkaamalla. Kakkosfraktion hiilidioksidi otetaan talteen, puhdistetaan ja nesteytetään.

Harri Saviranta kertoo, että AGAlla on Kilpilahdessa itse asiassa kaksi laitosta.

– Keväällä 2007 Kilpilahteen valmistunutta uutta laitosta voisi mainiosti kuvata sanoilla strateginen investointi. Se on Euroopan suurimpia hiilidioksidilaitoksia. Nesteen satamasta kuljetamme hiilidioksidia erikoisrakenteisella Coral Carbonic –säiliöaluksellamme kaikkiin Itämeren maihin. Suomalainen hiilidioksidi on siis aito vientituote!

AGAn vanha Kilpilahden laitos jäi ns. stand by –laitokseksi mahdollisten tuotantokatkojen varalle.

Jäljitettyjä kaasumolekyylejä

Elintarviketeollisuus käyttää nykyisin yleisesti suojakaasupakkauksia tuotteiden säilyvyyden varmistamiseen.

Harri Saviranta kertoo, että liha-alalla suojakaasupakkaamisen uranuurtajia olivat mm. SOT Tampere ja Saarioinen Hämeenlinna. Ne ottivat lupaavan teknologian käyttöön jo 1980-luvun alussa.

Ritva Poutanen kertoo, että AGAlla tehtiin hartiavoimin työtä asiakkaiden ja kuluttajien kouluttamiseksi suojakaasun ymmärtämiseen.

– Vielä 1980-luvulla meille saattoi tulla viikossa kymmeniä suojakaasuun liittyviä yhteydenottoja. Kävimme ahkerasti kouluttamassa esim. kaupan työntekijöitä ja resursoimme henkilöstöä ottamaan vastaan puheluita.

Nyt vaikuttaa siltä, että suojakaasun käytöstä on tullut arkipäivää sekä kaupalle että kuluttajille. Aiheeseen liittyviä yhteydenottoja tulee enää muutamia kappaleita vuodessa.

Mikä on suurin muutos kuluneen 25 ”suojakaasuvuoden” aikana?

– Ennen myytiin kaasua. Nyt myydään elintarvikelisäainetta, Saviranta ja Poutanen tiivistävät muutoksen.

Elintarviketeollisuudessa käytettäviä kaasuja koskevat samat viranomaisvaatimukset turvallisuudesta ja jäljitettävyydestä kuin elintarvikkeita. Kaasujen käytöstä elintarviketeollisuudessa säädetään direktiivissä EU 178/2002.

– Meillä on yksityiskohtaiset järjestelmät mm. riskinarviointeja ja takaisinkutsuja koskien. Jokainen teollinen kaasupullo on yksilöity ja sen täyttöjä, käyttöä ja katsastuksia seurataan viivakoodilla.

Ritva Poutanen huomauttaa, että kaasu ei edusta elintarviketeollisuudelle kovinkaan suurta kustannuserää. Sen sijaan toimitusvarmuus on aivan kriittinen tekijä.

– Siksi olemme ottaneet yhteistyökumppaneidemme kaasunkäytön omaan seurantaamme. Täysin automatisoidut toimitukset ovat SECCURA™ palvelumme ansiosta nykypäivää.

Varmempaa kylmää jakeluautoihin

Suojakaasupakkaamisen lisäksi liha- ja valmisruokateollisuus käyttää kaasuja yhä enemmän tuotteiden jäähdyttämiseen ja pakastamiseen.

Harri Savirannan mukaan moni asiakas pitää nykyisin kaasujäähdytystä kustannustehokkaampana ja ympäristöystävällisempänä kuin perinteistä jäähdytettyyn ilmaan perustuvaa järjestelmää.

Pakastus ja jäähdytys onnistuvat joko hiilidioksidilla tai typellä. Hiilidioksidilumetusta käytetään yleisesti. –79-asteinen lumi tai kuivajäärae ei lisää tuotteen kosteutta, sillä se sublimoituu kiinteästä suoraan kaasufaasiin. Nestemäinen, -196-asteinen typpi pakastaa tai jäädyttää tehokkaasti, kun se suihkutetaan suoraan tuotteen pintaan näin vähentäen painotappioita ja tuotteen kuivumista..

Kaasulla on myös uusia, innovatiivisia käyttökohteita. Harri Saviranta kertoo, että kaasuilla voidaan prosessiteollisuudessa korvata hyvinkin aggressiivisia kemikaaleja. Happivalkaisu on jo tunnettu menetelmä. Hiilidioksidilla voidaan esim. säätää paperikoneiden pH-arvoa ja myös jätevesien pH:ta.

Elintarvikealaa kiinnostaa AGAn ja ThermoKing –kylmälaitevalmistajan kehittämä jakeluautojen hiilidioksidijäähdytysmenetelmä.

– Suomessa pyörii jo parikymmentä autoa, joissa on hiilidioksiditoimiset kylmälaitteet. Nestemäinen hiilidioksidi tarjoaa –79-asteisen kylmäaineen, jonka avulla kuormatilan lämpötila voidaan säätää hyvin luotettavasti ja tarkasti. Kun kaasu on luovuttanut kylmäenergiansa, se vielä pyörittää liike-energiallaan auton puhaltimia.

Harri Saviranta arvelee, että teknologia tulee parantamaan tuoteturvallisuutta ja yleistymään etenkin lähijakelussa.

– Kun ajetaan lyhyitä etäisyyksiä ja ovenavauksia tulee tiheästi, ei perinteisellä dieselmoottorilla voida aina taata riittävän tasaista lämpötilaa. Keski-Euroopan historiallisiin kaupunkikeskustoihin ei dieselkylmäkoneilla saa edes mennä.

Mari Hannuksela

Teksti on julkaistu Lihalehdessä lokakuussa 2009

 

 
Graafinen suunnittelu Asiaset Oy